Oma mielikuvitus työstää esitystä eteenpäin

Yleisötyö on tärkeä osa TOTEM-teatterin kiertue-esityksiä. Se alkaa heti esityksen jälkeen, jolloin näyttelijät virittävät lyhyen loppukeskustelun yleisön kanssa.

Teatteripedagogi Irene Tuominen vetää kouluilla pidettävät esitykseen liittyvät työpajat sekä suunnittelee luokille lähetettävät ennakko- ja purkutehtävät. Tehtävät ja työpaja tuovat esityksen ja katsojat lähemmäksi toisiaan. Kun yleisö eli koululaiset työstävät esityksen teemoja yhdessä, jäävät ne elämään pidempään mielessä.

Irene Tuominen

Mitä työpajassa tehdään?

Irene saapuu kouluun pitämään työpajaa noin viikon kuluttua esityksestä. Silloin oppilailla on esitys vielä tuoreessa muistissa. Työpajan pituus on oppitunnin mitta eli 45 minuuttia.

Pajassa esityksen teemoja käsitellään useimmiten draaman avulla. Myös pieniä kirjoittamis- ja piirtämistehtäviä voi olla. Omaa mielikuvitusta käytetään paljon. Oppilaan oma tapa tulkita ja kokea esitys riittää, valmiiksi muotoiltuja ajatuksia ei tarvitse olla.

– Yleisötyöntekijän tehtävä ei ole selittää auki esitystä, miten se kuuluu tulkita tai tuoda mitään lisää siihen, Irene sanoo.

Työpajassa pääosassa on yleisö eli koululaiset. Kenenkään ei ole pakko olla äänessä, kuuntelemallakin oppii. Vaikka ei olisi itse miettinyt esitystä sen syvällisemmin, voi jonkun toisen kommentti tai mielipide lisätä omaa käsitystä esityksestä.

– Parhaimmillaan saamme kiinni samasta tunnelmasta kuin esityksessä. Esimerkiksi loppurentoutuksessa voi olla sama musiikki kuin esityksessä, Irene kertoo.

Hengähdyshetki koulupäivään

Koulujen arki on usein hektistä ja monet koulut ovat varsinkin pääkaupunkiseudulla isoja. Oppimista mitataan numeroin tai muulla tavoin. Työpajoissa Irene haluaa kääntää näkökulman pois suorituspaineista ja tuoda tilalle armeliaisuutta ja lämpöä.

Työpajat on suunnattu kaikille alakouluikäisille. Ikähaitari on siis laaja: ekaluokkalaiset ovat vasta aloittaneet koulun ja kuudesluokkalaiset ovat astumassa teini-ikään. Irene painottaa, että silti kuudesluokkalaisetkin haluavat leikkiä. Pieni vastustus voi liittyä kehtaamiseen. Voinko heittäytyä mukaan harjoitukseen, mitä kaverit ajattelevat?

Opettajat ovat kertoneet, että työpajassa on mukava olla välillä tarkkailijan roolissa. Oppilasryhmän roolit saattavat näyttäytyä eri valossa, kun tuntia vetääkin joku toinen ja tunnin sisältö on erilainen

Myös oppilailta tulee usein kiittäviä kommentteja: ”Tää on tosi kivaa!”

– Sekin on palaute, jos he näyttävät keskittyvän ja nauttivan. Non-verbaalinen palaute on ihan yhtä arvokasta, Irene sanoo.

Oppia leikkien

Irene kertoo itse olleensa koulussa sellainen oppija, jolle paikallaan istuminen ei ollut ominaisin tapa oppia. Työssään teatteripedagogina hän pääsee näyttämään koululaisille toisenlaisia tapoja oppia.

– On ihana käyttää niitä menetelmiä, jotka ovat suurimmalle osalle ihmisiä luontaisia. Tekemällä oppiminen ja leikinomaisuus putoavat helposti aikuisten maailmasta pois, vaikka ne ovat iso osa ihmisenä olemista, Irene sanoo.

Hänen mielestään tässä ajassa tuntuu arvokkaalta, että työpajassa ollaan yhdessä ja panostetaan aitoon vuorovaikutukseen. Kyse on kohtaamisesta ja toisen kunnioittamisesta – arjessa tarvittavista kommunikaatiotaidoista siis.

Teksti ja kuva: Marjo Linnasalmi