Villit tulppaanit kukkivat<\/strong> karussa vuoristossa, siell\u00e4 miss\u00e4 Kiina ja Tiibet kohtaavat Ven\u00e4j\u00e4n ja Afganistanin. Muinoin turkkilaispaimentolaiset l\u00f6ysiv\u00e4t ne sielt\u00e4. Ensimm\u00e4iset historialliset maininnat tulppaaneista sijoittuvat 1100-luvulle. Silm\u00e4n iloksi n\u00e4it\u00e4 v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 kukkia ryhdyttiin jalostamaan ensimm\u00e4isen kerran Osmani-imperiumin sulttaanien puutarhoissa Turkissa 1500-luvulla. Seuraavan vuosisadan ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla ne siirtyiv\u00e4t v\u00e4hitellen kasvitieteilij\u00f6iden mukana Eurooppaan, erityisesti Alankomaihin, jossa syttyi tulppaanikuume. Kukkien sipulit saattoivat maksaa painonsa verran kultaa ja kerrotaan, ett\u00e4 yhden sipulin hinnalla saattoi ostaa jopa kokonaisen kartanon hienolta asuinalueelta.<\/p>\n\n\n\n Tulppaanihuutokaupat,<\/strong> joita pidettiin kapakoiden takahuoneissa, ja joihin osallistui alankomaalaisia kaikista yhteiskuntaluokista, loivat p\u00f6rssi\u00e4 muistuttavan hintakeinottelutilanteen, jossa tulppaanin sipulit olivat kuin kolikoita ja sipulierien ostositoumukset seteleit\u00e4 tai osakekirjoja, joita myytiin edelleen. Jotkut varmasti rakastivat tulppaaneja sellaisenaan ja k\u00e4viv\u00e4t kauppaa saadakseen kukkapenkkeihins\u00e4 yh\u00e4 erikoisempia yksil\u00f6it\u00e4, mutta suuri osa huutokauppoihin osallistuneista oli paikalla luodakseen ilmaista rahaa tyhj\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Niin kuin p\u00f6rssikuplien<\/strong> kohdalla aina, my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 kupla puhkesi ik\u00e4vin seurauksin.<\/p>\n\n\n\n Kun olin jo p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt,<\/strong> ett\u00e4 esitys k\u00e4sittelisi rahaa, t\u00f6rm\u00e4sin Yle Areenassa it\u00e4valtalaiseen tv-dokumenttiin Tulppaanikupla, joka k\u00e4sitteli edell\u00e4 esitelty\u00e4 tapausta Alankomaissa vuosina 1636 – 37 ja sen yhtym\u00e4kohtia nykyaikaisen p\u00f6rssin toimintaan. Minua kiehtoi kukkien yhdistyminen hintakeinotteluun ja se miten havainnollinen esimerkki tapaus oli siit\u00e4, kuinka rahan \u2013 tai siihen rinnastettavan asian \u2013 voi saada poikimaan lis\u00e4\u00e4 rahaa. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kaupan v\u00e4line olivat tulppaanit.<\/p>\n\n\n\n Luin dokumentin innoittamana<\/strong> Mike Dashin kirjoittaman kirjan Tulipomania: The Story of the World’s Most Coveted Flower & the Extraordinary Passions It Aroused, joka on paitsi kuvaus itse tapauksesta ja alankomaalaisesta yhteiskunnasta, my\u00f6s kiehtova kuvaus tulppaanin maailmanvalloituksen historiasta ja sen jalostamisen taiteesta.<\/p>\n\n\n\n Kirjassaan Sapiens, Ihmisen lyhyt historia<\/strong> Yuval Noah Harari teroittaa, ett\u00e4 1500- ja 1600-lukujen Alankomaat hallitsivat maailmankauppaa paitsi purjelaivastollaan my\u00f6s edistyksellisell\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4, joka kunnioitti yksil\u00f6n oikeuksia, erityisesti yksityist\u00e4 omistusoikeutta, ja jota valvoi muista eurooppalaisista maista poiketen hallitsijasta riippumaton oikeuslaitos. Sen lis\u00e4ksi alankomaalaiset erosivat naapurimaiden kauppiaista siin\u00e4, ett\u00e4 he todella maksoivat velkansa. T\u00e4m\u00e4 synnytti rahoittajissa uudenlaista luottamusta ja alankomaalaiset yritykset alkoivat kukoistaa, niiden omistusosuuksista maksettiin isoja summia ja yrityksen tuottamaa voittoa jaettiin osakkeiden omistajille. Toisin sanoen, alankomaalaiset saivat ja k\u00e4yttiv\u00e4t luottoa ja oppivat keinottelemaan lainaamallaan rahalla sek\u00e4 omistusosuuksilla. T\u00e4st\u00e4 alkoi rahatalouden maailmanlaajuinen vallankumous, joka yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin perustuu luottamukseen siit\u00e4, ett\u00e4 lainaa on saatavissa ja pystymme aikanaan maksamaan sen takaisin.<\/p>\n\n\n\n \u201dSuurimmalle osalle<\/strong> maailman rahoista on katteenaan ainoastaan t\u00e4m\u00e4 luottamus\u201d, kirjoittaa Harari.<\/p>\n\n\n\n Maailman ensimm\u00e4inen p\u00f6rssi<\/strong> avattiin Amsterdamiin vuonna 1602. Vaikka tulppaaneja ja niiden ostositoumuksia ei kaupattu siell\u00e4, tulppaanikuplan puhkeaminen vuonna 1637 ja sen seuraukset toimivat yhten\u00e4 ensimm\u00e4isist\u00e4 varoituksista koskien p\u00f6rssikeinottelun vaaroja.<\/p>\n\n\n\n Jokainen tiet\u00e4\u00e4 kuumeen,<\/strong> jonka mahdollisuus voittaa miss\u00e4 tahansa peliss\u00e4 aiheuttaa. Jokainen joskus rahapelej\u00e4 pelannut tiet\u00e4\u00e4 miten huumaava on p\u00e4\u00e4voiton mahdollisuus vaikka voiton todenn\u00e4k\u00f6isyys olisi olematon.<\/p>\n\n\n\n Huutokauppa ja p\u00f6rssikauppa<\/strong> ovat toisilleen sukua olevia tapoja kilpailla voitosta. Se on pelaamista, leikkimist\u00e4 mutta my\u00f6s totisinta totta. Siksi TULPPAANIKUPLA \u2013 p\u00f6rssiromahdus ja rahan synty<\/strong> -esitys ei ole vain teatteria. Haluan tarjota lapsille mahdollisuuden kokea, miten v\u00e4h\u00e4n hintakeinottelu aikuisten pelin\u00e4 eroaa lasten omista peleist\u00e4, paitsi ett\u00e4 seuraukset ovat paljon vakavampia. Toivon, ett\u00e4 lapset ajattelisivat sit\u00e4, mihin saakka pelaaminen on heist\u00e4 oikeudenmukaista, ja ottaisivat keinotteluun kantaa.<\/p>\n\n\n\n JANNE SAARAKKALA (22.1.2018)<\/p>\n\n\n\n Kuukauden bloggaajan esittely<\/strong> (by: Tiina Piispa) JANNE SAARAKKALA \/ 22.1.2018 Kaksiosaisessa blogipostauksessa Janne Saarakkala k\u00e4sittelee TOTEM-teatterin Tulppaanikupla-esityst\u00e4, jonka h\u00e4n k\u00e4sikirjoitti ja ohjasi. Villit tulppaanit kukkivat karussa vuoristossa, siell\u00e4 miss\u00e4 Kiina ja Tiibet kohtaavat Ven\u00e4j\u00e4n ja Afganistanin….<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[29],"tags":[38,37,36],"class_list":["post-775","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","tag-janne-saarakkala","tag-raha","tag-tulppaanikupla"],"yoast_head":"\nT\u00e4st\u00e4 alkoi rahatalouden maailmanlaajuinen vallankumous, joka yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin perustuu luottamukseen siit\u00e4, ett\u00e4 lainaa on saatavissa ja pystymme aikanaan maksamaan sen takaisin.<\/h4>\n\n\n\n
![\"\"](\"http:\/\/94.237.113.185\/~totemtea\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/janne.jpg\")
<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
Ohjaaja, k\u00e4sikirjoittaja ja esiintyj\u00e4 Janne Saarakkala<\/strong> tunnetaan rohkeasti esitystaidetta uudistavana taiteilijana. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Janne on kiireinen: \u201dSen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 ohjaan TOTEM-teatterissa, huolehdin Riihim\u00e4en Teatterin ohjelmistosta, leivon yleis\u00f6n kanssa ruisleip\u00e4\u00e4 Todellisuuden tutkimuskeskuksen performanssissa Helsingin taidemuseossa ja mietin, kuinka olisin taiteilijana entist\u00e4 rohkeampi.\u201d<\/em> Lastenteatterista Janne ajattelee usein, ett\u00e4 sit\u00e4 ei tehd\u00e4 lapsille vaan aikuisille, jotka ovat lapsista tavalla tai toisella vastuussa. Jannen mielt\u00e4 kiehtookin juuri se, mit\u00e4 lapset todella haluaisivat teatterissa n\u00e4hd\u00e4 tai tehd\u00e4 jos saisivat ihan itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4. TOTEM-teatterin vahvuutena h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 rentoa ja dynaamista ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4, joka puhaltaa yhteen hiileen. \u201dJa ett\u00e4 uskalletaan tehd\u00e4 nykyteatteria lapsille!\u201d<\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"