Näyttelijä Jan-Christian Söderholm eli JC tekee töitä sekä suomeksi että ruotsiksi. TOTEMissa se on kätevää, sillä produktiot tehdään joskus molemmilla kielillä. Seuraavaksi lavalla nähdään ruotsiksi Louna-Tuuli Luukan kirjoittama ja ohjaama Genväg till Filtskogen. Esitys sai suomenkielisen ensi-iltansa syksyllä 2023.
Miten saman esityksen tekeminen toisella kielellä sitten onnistuu? JC kertoo, että teksti ja esitys saattavat avautua näyttelijälle uudella tavalla, kun kieli vaihtuu. Tulee uusia oivalluksia. Siirtyminen Peittometsästä Filtskogeniin on sujunut yllättävän helposti ja mukavasti.
Vaikka JC:n äidinkieli on suomi, monet mieltävät hänet suomenruotsalaiseksi. Yhtenä tekijänä voi olla se, että hän opiskeli näyttelijäksi Teatterikorkeakoulun ruotsinkielisellä puolella. Siellä syntyivät luontevasti kontaktit suomenruotsalaisiin teattereihin ja teatterintekijöihin.
Lapsuus Ruotsissa
JC:n ensimmäinen murre oli riikinruotsi, sillä hänen perheensä asui Ruotsissa JC:n teini-ikään asti. Perhe muutti Ruotsista Suomeen, kun hän oli 12-vuotias.
-Teatterikorkeakoulussa teimme puheopettajan kanssa päätöksen, että opettelen suomenruotsin murteen, jos haluan tehdä Suomessa töitä, JC sanoo. Hän kuvailee kieltä pieneksi naamioksi, sillä se on aikuisena opeteltu murre. Kieli on hänelle ”työmurre”.
-Aina kun puhun suomenruotsia näyttämöllä, se tavallaan en ole minä.
Jos rooliin ja esitykseen sopii, JC saattaa ehdottaa voisiko roolihenkilö puhua riikinruotsia. Roolin tekeminen silloin tällöin riikinruotsilla on tuntunut vapauttavalta.
Täydellisen kielitaidon saavuttaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. JC tiedostaa, että silloinkin kun hän asui Tukholmassa, hänen ruotsinsa ei ollut täydellistä. Hän oli suomalainen, joka puhui riikinruotsia.
Mistä olet kotoisin?
Näyttelijäntyön lisäksi JC on toiminut muun muassa suomen- ja ruotsinkielisten äänikirjojen lukijana. Hän kertoo, että Ruotsissa äänikirjoja lukevat hyvin eri taustoista tulevat ihmiset, muun muassa maahanmuuttajat. Suomessa ollaan tiukempia sen suhteen, millaista murretta lukija puhuu.
Kerran hän sai palautteen lukemastaan äänikirjasta. Eräs lukija lähetti hänelle viestin ja kysyi: ”Mistä olet kotoisin?” JC arvelee kommentin johtuvan siitä, että puheen perusteella häntä on vaikea sijoittaa mihinkään tiettyyn paikkaan Suomessa.
-Nykyinen suomenruotsin murteeni on varmasti sekoitus kaikesta, mitä olen ympärilläni kuullut.
Sama ilmiö pätee JC:n mukaan hänen äidinkieleensä suomeen. Kun perhe asui Tukholmassa, murteet sekoittuivat lasten leikkiessä keskenään, sillä perheet olivat muuttaneet eri puolilta Suomea Ruotsiin.
JC:n mielestä antoisinta kahdella kielellä työskentelyssä ovat laajemmat työmahdollisuudet ja kulttuuriympäristöt. Hän arvostaa myös mahdollisuutta tavata erilaisia ihmisiä. Sen myötä oppii itsekin erilaisuutta.
Teksti ja kuva: Marjo Linnasalmi